Kaviokuume tarkoittaa kavion seinämän lamellikerroksen tulehdusta, jossa kavioluu alkaa erkaantumaan kavion seinämästä. Oireita ovat mm. liikkumishaluttomuus, töpöttävä askellus, ontuma, seisominen paino enemmän takajaloilla, kanta edellä kaviolle astuminen, makoilu, kääntymisvaikeus ja painon vaihtelu jalalta toiselle.  Kaviot voivat olla normaalia lämpimämmät ja digitaalipulssi on voimistunut.

​

Kaviokuumeelle tärkeimpiä altistavia tekijöitä ovat ylipaino, metabolinen syndrooma ja vanhoilla hevosilla Cushingin tauti/PPID. Muita riskitekijöitä ovat vakavat sairaudet, joissa vapautuu endotoksiineja, kuten ähky ja kohtutulehdus tammalla. Hevosilla esiintyy myös mekaanista kaviokuumetta, jos hevonen joutuu esim. jalan murtuman vuoksi seisomaan paljon tietyn jalan varassa. Lääkkeistä kortisonin tiedetään lisäävän kaviokuumeen riskiä.

​

Kaviokuumeen hoidossa tärkeintä on riittävä kipulääkitys, karsinalepo, vähäsokerinen ruokavalio ja kavioiden kylmääminen. Hevoselle tulisi syöttää heinää, jossa sokeripitoisuus on alle 100 g/kg ka. Jos heinäanalyysiä ei ole, heinää voi liuottaa 30 min lämpimässä vedessä sokerin liuottamiseksi. Eläinlääkäri voi määrätä hevoselle kipulääkettä kunnes akuuttivaihe on mennyt ohi. Akuuttivaihe kestää yleensä 2-4 vkoa. Kipua lievittää, jos karsinassa on hyvä kuivitus tai kavioiden pohjiin voi teipata styrofoam-pohjalliset, jotka vaihdetaan päivittäin.

​

Röntgenkuvien avulla voidaan arvioida kaviokuumeen vakavuusaste, asettaa ennuste sekä antaa ohjeita kengitystä varten. Kaviokuumeessa voi olla tarpeen sairaskengitys, esim. ns. idioottikengällä.