HENGITYSTEIDEN TÄHYSTYS

Erilaiset hengitystiesairaudet ovat hevosilla varsin yleisiä. Tyypillisiä oireita, joiden vuoksi hevosten hengitysteitä tähystetään ovat erilaiset hengitystieoireet (yskä, sierainvuoto, kuume), alentunut suorituskyky ja hengitysteistä kuuluva poikkeava ääntäminen suorituksen aikana.

 

Hengitysteiden tähystämiseen kuuluu aina kliininen tutkimus (sydän- ja hengitysäänet, hengitystyyppi, silmä- ja sierainvuoto, imusolmukkeet, lämmön mittaus, mahd. provokaatiotestit) ja hyvin usein verinäyte, josta tutkitaan vähintään punasolu- ja tulehdusarvot (pieni verenkuva + fibrinogeeni).

 

Hengitystietähystyksessä kapea hengitystietähystin viedään hevosen sieraimesta nenäontelon kautta nieluun ja sieltä henkitorvea pitkin aina keuhkoputkien haarautumiskohtaan saakka. Tarvittaessa myös nielun molemmin puolin sijaitsevat ilmapussit voidaan tutkia.

 

Tähystyksessä huomioitavia ovat eri rakenteiden (nenäontelo, kuorikot, nielu ja kurkunpää) lisäksi limakalvojen väri, mahdollinen turvotus, punoitus ja eritteet (lima). Rakenteellista ja toiminnallista ongelmaa selvitettäessä tarkkaillaan erityisesti nielun ja kurkunpään toimintaa.

 

Tähystyksen yhteydessä hengitysteistä (henkitorvi, ilmapussit) usein otetaan myös näytteitä. Näytteenoton vuoksi hevonen joudutaan rauhoittamaan, jotta saatava näyte on mahdollisimman puhdas kontaminaatiosta, jota esimerkiksi voimakas liikkuminen ja yskiminen aiheuttavat. Tarvittaessa myös alemmista hengitysteistä (keuhkot) voidaan ottaa huuhtelunäyte (BAL, bronchoalveolar lavage).

 

Mikäli hevosella epäillään nielun tai kurkunpään toiminnallista ongelmaa, tulee hevonen tähystää rauhoittamatta, koska rauhoitus vaikuttaa ko. rakenteiden toimintaan. Kaikki toiminnalliset ongelmat eivät ole havaittavissa levossa tehtävällä tutkimuksella, ja osalle tulee tehdä ns. dynaaminen tutkimus, jossa hevosen nielun ja kurkunpäätä tähystetään liikkeessä. Klinikallamme ei valitettavasti ole tähän soveltuvaa laitteistoa.