MAHALAUKUN TÄHYSTYS eli GASTROSKOPIA 

Hevosten mahahaavat ovat yleisiä nykyisessä hevospopulaatiossamme. Mahahaavan oireet ovat erittäin moninaisia ja vaihtelevia. Tyypillisimpiä oireita ovat huonosyöntisyys, muutokset karvapeitteessä, suorituskyvyn lasku ja yleinen haluttomuus liikkua sekä erilaiset käytösongelmat.

 

Mahahaava -diagnoosi voidaan tehdä vain mahalaukun tähystyksellä; diagnoosia ei voi varmistaa veri- tai ulostenäyttein. Varsinaisen diagnoosin lisäksi hoidon, mahdollisten lääkitysten ja paranemisennusteen asettamiseksi on ensiarvoisen tärkeää tietää, missä osassa mahalaukkua haavaumamuutokset sijaitsevat.

 

Mahalaukun tähystystä varten hevosen tulee paastota 16 tuntia, ja olla myös ilman vettä 2-4 h ennen operaatiota. Paastolla varmistetaan, että mahalaukku on tutkimushetkellä tyhjä ja mahalaukku on näin mahdollista tutkia kokonaisuudessaan. Mikäli hevonen on tiettävästi hyvin ahne tai omaa taipumuksen syödä kuivikkeita, kannattaa paaston onnistuminen varmistaa käyttämällä kuonokoppaa paaston ajan. Huomioi, että lastauksessa ei tule käyttää herkkuja, koska myös nämä voivat haitata näkyvyyttä mahan eri osissa.

 

Toimenpide:

Hevonen rauhoitetaan aina tutkimusta varten. Ennen varsinaista tähystystä sieraimen ja nenänielun kautta ruokatorveen asennetaan johdinputki, jonka välityksellä itse tähystin viedään ruokatorven kautta mahalaukkuun.

 

Mahalaukkuun saavuttaessa ensin varmistetaan, että mahalaukku on paaston aikana tyhjentynyt rehumassasta normaalisti. Tämän jälkeen mahalaukkuun pumpataan ilmaa, jotta mahalaukku laajenee, ja tähystimellä on mahdollista nähdä joka puolelle mahalaukkua. Tutkimuksessa pyritään aina myös tähystämään ohutsuolen alkuosa.

 

Yksinkertaistettuna mahalaukussa on kaksi osaa: yläosaa kutsutaan epiteeliosaksi ja alaosaa rauhasosaksi. Näiden kahden rajapintaa kutsutaan margo plicatukseksi. Epiteeliosa on toiminnallisesti lähinnä rehun varastointipaikka kun taas alaosan rauhasmahasta erittyy rehumassan pilkonnassa tarvittavia happoja ja entsyymejä. Mahalaukun epiteeliosassa ei ole luonnollisia mahahapoilta suojaavia mekanismeja, ja mikäli rauhasmahan happomassa pääsee nousemaan epiteeliosan alueelle, tänne kehittyy haavaumia. Terveen rauhasmahan alueella puolestaan on luonnollinen vastustuskyky happoja vastaan, mutta mikäli tämä normaali suojausmekanismi syystä tai toisesta pettää, ilmenee myös rauhasmahan alueella haavaumia. Rauhasmahan alueella haavaumia todetaan tyypillisesti mahan portin, pyloruksen alueella.

 

Tarvittaessa tähystyksen aikana voidaan haavauma-alueista ja mahdollisista kasvainmassoista ottaa koepaloja histopatologista tutkimusta varten.

 

Mahalaukun tähystyksessä voidaan todeta mahalaukun ja ohutsuolen alkuosan haavaumamuutokset. Hiekkaa syövillä hevosilla hiekka ei keräänny mahalaukkuun (hiekkakeräymät tyypillisesti paksusuolessa), eikä tähystyksen avulla voida todeta mahdollista hiekkakeräymää.

Tulossa gastroskopiaan

Hevosen tulee olla ilman ruokaa 16h ajan ennen tutkimusaikaa. Lisäksi ilman vettä 2-4h ennen tähystystä.

Jos hevosella on taipumusta syödä kuivikkeita, suositellaan sille kuonokopan käyttöä paaston ajaksi.

Takaisinruokinta kotona

Pitkän paaston jälkeen ruokinta aloitetaan pikkuhiljaa. Takaisin ruokinta aloitetaan tarjoamalla kourallisia heinää useampaan kertaan. Vettä tulee olla tarjolla. Makuvesiä voi tarjota.